Hu huu!

Onkohan täällä enää ketään? Terve! Ajattelin nyt tulla takaisin. Olen ajatellut jo vähän aikaa. (Siis tulla takaisin, enkä vain ajatellut ajatellut.) Mietiskelin jopa, että pitäisiköhän tässä ottaa ja vaihtaa oikein blogin nimi ja kaikki, tai vaihtoehtoisesti aloittaa kokonaan uusi, mutta sitten ajattelin (vaikuttaa siltä, että olen alkanut ajatella enemmänkin) että "Enkä!" Enkä sitten vaihtanut. Tai aloittanut mitään uutta.

Vai niin. Näinkin selkeä aloitus. (Diagnoosi: Kärsin pitkän tauon jälkeisestä aloituksesta.)

Elämässäni ei ole mitään kummoista tapahtunut (esim. mitään sellaisia ♥ kivuuksia, ju nou), mutta jotenkin tuntuu, että olen saanut vanhan elämäni takaisin. Loppui se vuoden horror-työrupeama, ja nyt on taas aikaa kaikelle. :) Velikin kysyi, että "mikä sua vaivaa, ootko sä kännissä, kun sä oot tollanen?" Mutta en minä ollut, olen vain..niin voin taas vaan olla. Ei se työrupeama mitenkään ylivoimaisen kamala ollut, mutta ei ollut vaan minun juttuni. Nautiskelen suunnattomasti nykyisestä (entisestä) työnkuvastani. Voi elämän ihanuus!

Puolentoista vuoden tauon jälkeen olen taas sairaslomalla. Polveni on jotenkin piloilla. Epäilevät kierukan olevan hiukkasen vaurioitunut, mutta minä vahvistelen nykyään reisilihaksiani (ahahahaha -melkein naurattaa), että ehkä se tuosta vielä tokenee. Maanantaina menen jo töihin. Ja itseasiassa jalkakin on jo parempi. Ärhäkkä tulehdustilanne on kaiketi selättymässä kolmen päivän kotona hengailun jälkeen. On muuten vaikea vaan olla mölliä kotona, kun ei oikein voi juoksennella tai tehdä oikein mitään siivousjuttujakaan (voi harmi.)

Hei, mitä teille kuuluu? Minulla on ollut teiotä vähän ikävä. ♥ Jos teitä nyt enää on täällä... Onko teitä?